Rakennuksen lämmöneristys tulee toteuttaa voimassa olevan energiatehokkuusasetuksen (ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta) mukaisesti. Mikäli rakennuksen sisälämpötila on lämmityskaudella yli 17 astetta, lämpöhäviöiden tasauslaskennassa tulee käyttää seuraavia uuden rakennuksen lämmönläpäisykertoimien vertailuarvoja:

• seinä 0,17 W/m²K
• yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09 W/m²K
• ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,17 W/m²K
• maata vasten oleva rakennusosa 0,16 W/m²K

Mikäli sisälämpötila on lämmityskaudella 5…17 astetta, silloin on mahdollista käyttää puolilämpimän tilan vertailuarvoja, jotka ovat puolestaan seuraavat:

•  seinä 0,26 W/m²K
• yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,14 W/m²K
• ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,26 W/m²K
• maata vasten oleva rakennusosa 0,24 W/m²K

Kylmillään olevaa rakennusta ei tarvitse lämmöneristää, mutta silloin on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota routaeristämiseen, jota ei sovi unohtaa muidenkaan rakennusten suunnittelussa. Usein voi tulla tarve muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta ja sen vuoksi tulee tarve lämmittää sisätilaa. Tämän takia aina on suositeltavaa käyttää vähintään puolilämpimän tilan mukaisia rakenteita.

On tärkeää huomata, että vaikka tietyt rakennushankkeet eivät vaadi lupaa, rakentajan vastuulla on varmistaa, että kaikki rakentaminen tapahtuu voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Rakentamissa on noudatettava kaikkia voimassa olevia lakeja ja asetuksia, kuten esimerkiksi ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Suositeltavaa on konsultoida paikallista rakennusvalvontaviranomaista ennen rakentamisen aloittamista varmistaakseen hankkeen lainmukaisuuden.

On monia asioita, joita rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huomioida ennen kuin ryhtyy rakentamaan rakennusta, joka ei uuden rakentamislain mukaan vaadi luvanvaraisuutta. Näitä ovat mm. seuraavat:

• Tulee varmistua siitä, että rakennushanke noudattaa alueen kaavamääräyksiä ja rakennuspaikalla on riittävästi rakennusoikeutta. Rakennusoikeutta ei saa missään tapauksessa ylittää.
• Rakennusten sijoittamisessa on otettava huomioon etäisyydet naapurin rajoihin, muihin rakennuksiin sekä mahdollisiin teihin. Palomääräykset ja muut asetukset määrittelevät nämä etäisyydet.
• Kunnat voivat rakennusjärjestyksessään määrätä luvanvaraisuudesta tietyille rakennuskohteille, kuten jätevesijärjestelmille, laitureille tai ilmalämpöpumpuille. On suositeltavaa tarkistaa oman kunnan rakennusjärjestyksen määräykset ennen rakentamisen aloittamista.
• Rakennuksen omistajalla on velvollisuus ilmoittaa verottajalle yli 5 m²:n lupavapaasta rakentamisesta. Tämä velvollisuus säilyy ennallaan myös uuden lain myötä.

Pienimuotoiset rakennukset, jotka eivät ole tarkoitettu asuinkäyttöön sekä pienehköt katokset ja terassit, eivät vaadi uuden lain myötä rakentamislupaa. Tässä muutama esimerkki erilaisista tapauksista, joihin ei tarvita rakennuslupamenettelyä:

• Alle 30 neliömetrin saunarakennukset: Pihasaunan rakentaminen ilman lupaa on mahdollista, kunhan se noudattaa kaavamääräyksiä ja rakennuspaikan rakennusoikeutta. Saunarakennuksessa voi olla oleskelutila, mutta ei ruoanvalmistukseen varustettua tilaa, kuten hellaa.
• Alle 30 neliömetrin talousrakennukset: Esimerkiksi varastot, autotallit tai aitat, jotka palvelevat kiinteistön päärakennusta, eivät vaadi lupaa. Talousrakennuksessa voi olla lämmitys, mutta ei ruoanvalmistukseen varustettua tilaa.
• Alle 50 neliömetrin katokset: Rakennelmat, joiden seinäpinta-alasta vähintään 30 prosenttia on avointa, kuten autokatokset tai grillikatokset, voidaan rakentaa ilman lupaa. Kuitenkin, esimerkiksi kokonaan lasitettu rakennuksen yhteyteen tehtävä terassi saattaa vaatia rakentamisluvan.

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi rakentamislaki yksinkertaistaa lupakäytäntöjä ja nostaa lupakynnystä tietyissä tapauksissa. Tämän myötä tietyt pienimuotoiset rakennushankkeet eivät enää edellytä rakentamislupaa.