Finnfoam-eristelevyjen rappaus sokkelissa

FINNFOAM-rossipohjaeriste leikataan, esim. sahalla tai puukkosahalla oikeaan leveyteen kaventaen seinän puoleisesta reunasta. Seinän ja eristeen väliin jätetään noin 10mm saumausvara. Sokkeliin / seinään kiinnitetään puutuki eristeen alapinnan tasaan, jonka päälle rossipohjaeriste asennetaan. Saumaus tehdään elastisella uretaanivaahdolla ja höyrynsulkuteipillä (esim. ProClima-Power, Vana tai Sitko).

Eriste kannattaa asentaa kantavien lattiavasojen päälle niiden asennuksen yhteydessä tai heti sen jälkeen. Eriste kestää sen päällä työskentelyn, joten työaikaisia kulkuteitä lattiavasojen päälle ei tarvitse rakentaa. Rossipohjaeriste ei vahingoitu, vaikka vesikattoa ei vielä olisikaan suojaamaan sateelta, koska eriste on vettymätön ja homehtumaton. Osa levyjen saumoista on kuitenkin hyvä jättää vaahdottamatta, jos vesikaton asentamiseen on vielä aikaa. Näin mahdollinen vesi pääsee poistumaan helposti.

FINNFOAM-rossipohjaeriste toimii lämmöneristeen lisäksi höyrynsulkuna ja tuulensuojana, joten erillistä tuulensuojaa ei tarvitse enää asentaa. Jos erillinen tuulensuoja kuitenkin asennetaan suojaamaan lattiavasojen alapintaa, tulisi sen olla huokoista materiaalia (esim. puukuitulevyä). Lähtökohtana on, että tuulettuvaan alapohjaan on järjestetty tuuletus määräysten mukaisesti ja ryömintätilan maan päälle on asennettu lämmöneristekerros (esim. 50…100 mm Finnfoam) vähentämään kevään ja kesän kosteusrasituksia alapohjarakenteissa. Suuren vesihöyryvastuksen omaava FINNFOAM estää tällöin maasta nousevan kosteuden pääsyn ryömintätilaan. Ryömintätilaan sokkelin sisäpintaan on hyvä asentaa myös 50 mm Finnfoam-levy, jotta sokkelin massa ei viilennä turhaan alatilaa kesällä ja aiheuta näin kondenssiongelmaa. Rossipohjaeriste toimii myös betonilattiaa valettaessa valumuottina ja puulattiassa se korvaa ns. ristikoolauksen.

Tämä perustuu FINNFOAM-lämmöneristeiden hyviin ominaisuuksiin. Erinomaisen lämmöneristyskyvyn lisäksi FINNFOAM-levyllä on erinomaiset puristuslujuusominaisuudet eli se kestää painumatta painavien rakenteiden alla (mm. takat ja kiviväliseinät). Painumattomuus korostuu tänä päivänä myös eristepaksuuksien kasvamisen myötä. Lattian painuminen voi aiheuttaa suuria ongelmia esimerkiksi kosteissa tiloissa, joissa lattian ja seinän välinen vedeneristys voi rikkoontua lämmöneristeen painuman johdosta. Toinen merkittävä seikka on eristeen vettymättömyys ja homehtumattomuus. Eristeen lämmöneristävyyttä eivät heikennä maaperän mahdollinen kosteusrasitus eikä mahdollinen sisäpuolinen vesivahinko, koska täysin yhtenäisen ja suljetun solurakenteen ansiosta eriste ei ime vettä eikä homehdu. Lisäksi tiivis eristekerros estää maaperästä nousevan kosteuden aiheuttaman sisäilmaongelman syntymistä.

Ei ole. Jos lattialämmitysputket uritetaan Finnfoam-levyn sisään, niin se pääsee säteilemään lämpöä ainoastaan pieneltä ulkokehän osaltaan. Kun lattialämmitys asennetaan normaalisti eristeen päälle, se pääsee säteilemään kaikkiin kehän suuntiin vapaasti ja näin lattialämmityksen hyötyteho on paras.

Kyllä voidaan. FINNFOAM:in käyttölämpötila on -150…+75°C ja sähköisen lattialämmityksen vastuksen max. lämpötila on +45°C ja normaalisti vastuksen lämpötila on max. +30°C. Tämän jälkeen lattia alkaa tuntua jalan alla liian kuumalta ja esim. siveltäviä vedeneristeitä käytettäessä lattian max. käyttölämpötila saa olla vain +27°C.

Ei tarvitse. Kellarin seinäeriste CW-300/100mm voidaan korjauskohteissa lopettaa maanpinnan tasoon ja jatkaa siitä ylöspäin esimerkiksi normaalilla 50 mm:n FINNFOAM-eristelevyllä. Tällöin kellarin seinäeristeen CW-300 yläpinta tulee tiivistää huolella, jotta sadevedet ja pintavedet eivät pääse eristeen sisäpinnan tuuletusurien kautta kastamaan sokkelia.

Suosittelemme ensisijaisesti kellarin seinän eristämistä ulkopuolelta kellarin seinäeristeellämme FINNFOAM CW-300/100 mm, joka mahdollistaa sisäpuolisen kosteuden siirtymisen betoniseinän läpi eristeen uriin. Näin eristäen kantava seinä jää lämpimäksi, jolloin rakenteen kosteustekninen toimivuus on optimaalinen. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät verkkosivultamme käyttökohteet-osiosta kellarin seinää käsittelevältä sivulta.

FINNFOAM-levyillä voidaan tehdä myös sisäpuolinen lämmöneristys mahdollisimman vähäriskiseksi, koska erillistä höyrynsulkua ei sisäpuolella tarvita. Tällöin on tärkeää, että FINNFOAM-lämmöneristeet asennetaan laastiliimalla (esim. laattalaastilla tai saneerauslaastilla) kauttaaltaan tiiviisti betoniseinää vasten niin, että eristeen ja seinän väliin ei jää ilmarakoja. Betoniseinää vasten ei tule tehdä myöskään minkäänlaisia koolauksia, jotta vältytään mahdollisilta homepesäkkeiden synnyltä. Laastiliimattu betoni/FINNFOAM-yhdistelmä muodostaa yhtenäisen ja tiiviin rakenteen, jossa FINNFOAM-levyn sisäpinta on lämmin ja näin sisäverhous seuraa sisäilman suhteellista kosteutta.

Kyllä voidaan. Käytettäessä normaaleja Finnfoam-levyjä, joissa on liukas ns. nahkapinta, tulee pinta karhentaa esimerkiksi nro 40 santapaperilla käsin tai epäkeskohiomakoneella. Tämän jälkeen putsataan hiontapölyt pois ja rapataan sokkeli kunkin laastivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Yleisimmin pohjarappauksessa käytetään alkalisuojattua lasikuituverkkoa ja pinnoitteena maalia tai kivirouhetta.

Kellarin seinäeristeessä Finnfoam CW-300, joka toimii rakenteessa sekä lämmöneristeenä että ”patolevynä”, on jo valmiina ulkopinnassa 2×2 mm uritus, joka parantaa laastin tartuntaa. Levyn nahkapinta on hyvä vielä hioa kevyesti. Alla on weber Saint-Gobain:n ja Sto:n rappausohjeet CW-300 eristeelle:

Finnfoam_CW-300_rappausohje_-_weber.pdf

Finnfoam_CW-300_rappausohje_-_Sto.pdf