Routaeristämisen kustannus- ja ympäristöhyödyt verrattuna massanvaihtoon
Routaeristäminen ja massanvaihto ovat kaksi yleisesti käytettyä menetelmää, joita käytetään maan routimisen estämiseen ja siten vältetään rakenteiden vahingoittuminen kylmän talvikauden seurauksena. Vaikka molemmat menetelmät saavuttavat saman päämäärän, niiden taloudelliset ja ympäristönäkökohdat poikkeavat kuitenkin merkittävästi toisistaan. Seuraavassa tarkastellaan näiden menetelmien kustannus- ja ympäristövaikutuksia infrarakentamisen näkökulmasta.
Kustannusvertailu
Massanvaihto on perinteinen tapa torjua routimista. Siinä routiintuvat maa-ainekset kaivetaan pois ja korvataan routimattomilla materiaaleilla. Vaikka massanvaihto voi olla tehokas ratkaisu, se on työvoimavaltainen ja usein kallis erityisesti silloin, kun kaivuutyöt ulottuvat syvälle. Infrarakentamisen projekteissa, kuten kenttärakenteiden, katujen, teiden ja muiden vastaavien rakenteiden kohdalla, massanvaihto vaatii merkittäviä resursseja ja aiheuttaa pitkiä rakennusaikoja.
Routaeristäminen puolestaan tarkoittaa ratkaisua, jossa rakenteen perustusten alapuolella olevan maan jäätyminen ja routiminen estetään käyttämällä riittävän lämmönvastuksen omaavaa ja pitkäaikaisesti toimivaa routaeristeitä. Finnfoam-eristeet ovat tunnettuja korkeasta lujuudestaan, hyvästä kosteudenkestävyydestään sekä erinomaisesta pitkäaikaiskestävyydestään.
Kustannusten osalta routaeristämisen etuna on pienempi työkustannus ja lyhyempi toteutusaika. Massanvaihdon hintaa nostavat muun muassa maa-ainesten kaivaminen, poiskuljetus ja korvaavien materiaalien tuominen työmaalle. Finnfoam-routaeristeiden käyttö on kustannustehokasta ja mahdollistaa projektien nopeamman valmistumisen verrattuna massanvaihdon vaatimaan laajaan maansiirtotyöhön. Erityisesti suurissa kohteissa routaeristämisen edut tulevat selkeästi esiin, koska se vaatii vähemmän työvoimaa ja materiaaleja.
Ympäristönäkökulmat
Ympäristövaikutuksiltaan routaeristäminen on myös usein kestävämpi ratkaisu. Massanvaihto voi aiheuttaa merkittävän hiilijalanjäljen, sillä se edellyttää raskaiden koneiden käyttöä, polttoaineen kulutusta sekä suuria määriä maa-aineksia, joiden kuljetus ja käsittely kuormittavat ympäristöä. Mitä pidempi kuljetusmatka massanvaihtoon liittyy, sitä kalliimmaksi se tulee ja sitä kannattavampaa on routaeristetyn ratkaisun toteuttaminen.
Routaeristäminen Finnfoam-eristeillä tarjoaa tehokkaan ja kestävän ratkaisun. Finnfoam-eristeet voidaan kierrättää ja niiden valmistuksessa aiheutuva hiilijalanjälki on pyritty minimoimaan nykytekniikan mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Finnfoam-eristeiden keveys ja helppo asennettavuus vähentävät myös kuljetuksen ja asentamisen aiheuttamaa energiankulutusta ja päästöjä.
Kevyen liikenteen väylien ratkaisut
Finnfoamin uuden ohjeen mukaan kevyen liikenteen väylien routasuojauksen voi toteuttaa Etelä-Suomessa myös 50 mm paksulla Finnfoam Infra-levyllä, jolloin koko rakenteen paksuudeksi eristeen alapuolelle asennettavan kuivatuskerroksen kanssa tulee ilman pintarakennetta (asfalttia) yhteensä 500 mm. Vastaava rakenne ilman routaeristettä vaatii puolestaan noin 1,25 m paksun rakenteen, jolloin rakenne täytyy kaivaa 2,5 kertaa syvemmälle.
Edellisen perusteella 50 mm eristettä säästää kaivuutöitä ja rakennepaksuutta 750 mm eli yksi sentti eristettä säästää 15 cm. Yksinkertaisesti laskettuna silloin, kun eristeen kuutiohinta on alle 15 kertaa murskeen kuutiohinta, routaeristetty rakenne tulee kustannustehokkaammaksi jo materiaalien hankintojen osalta. Tämä ei siis sisällä kaivuutöiden ja maansiirtojen kustannuksia, mitkä ovat massanvaihdolla toteutetussa ratkaisussa selvästi suuremmat kuin routaeristetyssä vaihtoehdossa.
Kenttärakenne-esimerkki
Kenttärakenteille suoritetun vertailulaskelman mukaan routaeristetty vaihtoehto voitiin toteuttaa 0,72 m rakennepaksuudella verrattuna massanvaihdolla toteutettuun 1,5 m rakennepaksuuteen. Routaeristetyssä vaihtoehdossa eristeenä käytettiin Finnfoam FI-300/70 mm tuotetta ja tällöin routaeristetty ratkaisu tuli rakennuskustannuksiltaan noin 7 % edullisemmaksi. Päästöjen osalta routaeristetty vaihtoehto oli jopa noin 25 % pienempi. Routaeristetyn rakenteen etuna on myös sen kestävyys eli se ei varmasti roudi, kun taas 1,5m massanvaihdolla kovana talvena tämä on mahdollista.
Yhteenveto
Kokonaisuutena tarkasteltuna routaeristäminen on kustannustehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto infrarakentamisen projekteissa, joissa maaperän ominaisuudet eivät vaadi suurta massanvaihtoa. Massanvaihtoa voidaan pitää perusteltuna vaihtoehtona ainoastaan silloin, kun tarvitaan suurempaa kantavuutta tai jos maaperä on erityisen epästabiili. Routaeristämällä infrarakenteet rakennetaan kestävää infraa.