Aidon energiatehokkuuden edellytys on hyvä lämmöneristys
Rakennusten energiatehokkuudesta lähdetään herkästi puhumaan tekniikka edellä, vaikka ensisijaisesti tulisi lähteä niiden rakenteellisesta energiatehokkuudesta. Tehokkaan eristämisen ansiosta talosta ei vuoda lämpöä harakoille, jolloin rakennuksen lämmitysenergian tarve saadaan mahdollisimman matalaksi. Hyvä lämmöneristys on vaikuttavin tapa parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
Rakenteellisen energiatehokkuuden merkitys korostuu, kun rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät huomattavasti EPBD-direktiivin myötä. Tehokas eristäminen nousee keskiöön, koska se vähentää lämmitysenergian perustarvetta merkittävimmin eli talosta tulee rakenteellisesti energiatehokas ja samalla vähäpäästöisempi.
Kuitenkin menneinä vuosina esimerkiksi valtaosa saneerauksia tehneistä taloyhtiöstä paransi kiinteistönsä energiatehokkuutta tekemällä ovi- ja ikkunaremontin tai vaihtamalla talon lämmitysjärjestelmän. Vain noin joka kymmenes taloyhtiö valitsi toimenpiteeksi lisäeristämisen, vaikka se on tehokkain ja vaikuttavin tapa vähentää suoraan lämmitysenergian tarvetta ja kustannuksia.
Kolmannes energiankulutuksesta leikattavissa eristämisellä
Eristäminen on jostain syystä aliarvioitu ja vielä vähän hyödynnetty energiatehokkuuden parantamisen keino.
”Jos talo on hyvin eristetty, niin lämpö ei johdu, säteile eikä vuoda rakenteista läpi, jolloin sen lämmitystarve on oleellisesti pienempi kuin huonosti eristetyssä talossa”, huomauttaa Finnfoamin Asso Erävuoma.
Rakennusten eristämisellä on valtakunnan tasolla valtava säästöpotentiaali. Rakennusten käytön aikaiset eli käytännössä niiden lämmittämisen päästöt vastaavat yli neljännestä (26 %) Suomen kokonaispäästöistä. Vertailun vuoksi, kaikki henkilöautoliikenteen päästöt ovat noin 4,5 prosenttia Suomen päästöistä.
VTT Expert Servicen laskelmien* mukaan lämmöneristyksen päivittämisellä voitaisiin rakennusten lämmitysenergian kulutuksesta leikata noin kolmannes (30 %) pois. “Kun hiilijalanjälkeä halutaan aidosti pienentää, niin huomio kannattaa kiinnittää rakennuksiin eikä pelkästään esimerkiksi autoihin. Tämä pätee myös yksilötasolla. Sähköauton lisähinnalla saa helposti laitettua kodin eristeet kuntoon, jolloin energiantarve, päästöt ja kustannukset laskevat saman tien ja samalla talon jälleenmyyntiarvo nousee. Jos taas laittaa rahansa sähköautoon, päästövähennysten merkitys on suhteessa pieni ja auton jälleenmyyntiarvo laskee, toisin kuin talon ei. Hyvin eristettynä talo säästää omistajalleen rahaa seuraavat 50 vuotta”, havainnollistaa Erävuoma.
Eristämisellä lämmitysenergian tarve minimiin
Suomessa energiatehokkuutta lähestytään Erävuoman mukaan jostain syystä tyypillisesti ikään kuin pykälän verran liian myöhään, tekniikka edellä eli keskitytään lämmitysjärjestelmään, ilmanvaihtoon, älykkääseen kiinteistöohjaukseen ja niin edelleen. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, tällaisesta hienosäädöstä on vain rajallisesti hyötyä.
“Tokihan jokaisen korjausrakentajan kannattaisi kiinnittää ensisijaisesti huomiota siihen, että talo on rakenteellisesti energiatehokas. Sen jälkeen voi katsoa, kuinka mittavaa lämmitysjärjestelmää ylipäätään tarvitaan”, Erävuoma sanoo.
Kunnon lämmöneristys maksaa itseään takaisin kutistuneina energialaskuina. Lisäksi säästöä voi tulla pienemmän lämmitysjärjestelmän muodossa.
“Suomi on pullollaan vanhoja taloja, joissa on vaatimattoman lämmöneristyksen vuoksi ylimitoitettu lämmitysjärjestelmä lisälämmöneristysremontin jälkeen. Kukkaro kiittää, jos taloon voi hankkia hyvän eristyksen ansiosta esimerkiksi pienemmän lämpöpumpun”, Erävuoma sanoo.
Eristeiden päivitys voi puolittaa kulutuksen, päästöt ja kulut
EU:n uusittava rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive) tiukentaa lainsäädäntöä kohti nollaenergiatalojen maailmaa. Direktiivi koskee sekä uudisrakennuksia että olemassa olevia rakennuksia. Esimerkiksi rakennuskannan heikoin viidennes täytyisi korjata jo vuoteen 2032 mennessä, jotta ne täyttävät direktiivin vaatimukset.
“Esimerkiksi 70-luvun rakennukset ovat noin kolme kertaa energiatehottomampia kuin nykyiset. Tuolloin seinien U-arvot olivat luokkaa 0,4, nyt ne ovat 0,17 ja jatkossa luokkaa 0,12”, Erävuoma taustoittaa.
Jos tämän ikäluokan taloista vaihdetaan esimerkiksi vanhat huokoiset eristeet saman paksuisiin tehokkaisiin FF-PIR-polyuretaanieristeisiin, U-arvot saadaan puolittumaan, jolloin energian kulutus, päästöt ja kulut laskevat melkein samassa suhteessa.
“Eristäminen tulee olemaan iso osa tämän ongelman ratkaisua. Jatkossahan ei pidä enää koskaan tehdä esimerkiksi julkisivuremontteja ilman, että samassa yhteydessä tehdään lisälämmöneristystä”, Erävuoma toteaa.
Hyvä lämmöneristys tuo resilienssiä
Menneen talven energiakriisi ja kohonneet energiakustannukset herättivät ihmiset jo huomaamaan hyvän lämmöneristyksen merkityksen energiakustannuksissa. Eristämisen kysyntä tulee jatkossa vain kasvamaan, kun hintamotiivin päälle tulee myös EU:n lakivelvoite.
“Huomaamme asiakaskyselyistä, että monet ovat päättäneet hoitaa eristykset kuntoon viipymättä ja miksipä ei: Jos eristeet päivittää ensi kesänä, niin ensi talvena pääsee jo nauttimaan matalammista lämmityskustannuksista”, Erävuoma sanoo.
“Faktahan on, että emme tiedä ollenkaan minkälainen ensi talvesta tulee: Mitä maailmassa silloin tapahtuu, onko sähköstä pulaa ja mikä energian hinta on. Mutta se on varma, että hyvin eristetty talo säästää energiakuluja joka tapauksessa ja pysyy hyvin lämpimänä, vaikka sähkökatkoja tulisikin”, Erävuoma summaa.
*Lähde: Rakenteellinen energiatehokkuus avuksi hiilipäästöjen vähentämiseen. Opas. Ympäristöministeriö
Lisätietoa:
