Kierrätys ja uudet innovaatiot vastuullisuuden kulmakiviä
Muovi on käyttämistämme materiaaleista yksi parjatuimmista. Se on käytännössä ikuista, sillä ajan hammas ei siihen juurikaan pure, ja sen valmistamiseen käytetään fossiilisia polttoaineita. Insinööri näkee asian toisin. Juuri pitkäikäisyys tekee muovista vastuullista.
”Muovin ongelma on se, että se on niin halpaa. Siksi sitä on varaa heittää myös luontoon”, eristemateriaaleja valmistavan Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen sanoo.
Finnfoamin eristeissään käyttämä polystyreeni keksittiin jo lähes kaksisataa vuotta sitten berliiniläisessä laboratoriossa. Apteekkari Eduard Simon oli tislannut ambrapuun pihkasta kirkasta nestettä, jonka sitten unohti astiaan. Muutamassa päivässä neste oli muuttunut tahnaksi, polystyreeniksi.
Polystyreeni on siis lähtökohtaisesti uusiutuva luonnontuote. Monen muun halutun raaka-aineen tapaan sitä ryhdyttiin valmistamaan synteettisesti öljytuotannon sivuvirroista, eli käytännössä jätteestä.
MATERIAALIEN KIERRÄTETTÄVYYS TÄRKEÄÄ
Mitä pidempi elinkaari materiaalissa on, sitä parempi. Metalleja voi kierrättää käytännössä ikuisesti.
”Paperia ei voi kierrättää kuin kolme, neljä kertaa, sillä sen polymeerirakenne pilkkoutuu ja lujuus rikkoutuu. Kestomuovin kierrätettävyys taas on mahdottoman hyvä”, havainnollistaa Nieminen.
Jos muovi olisi kalliimpaa, sitä kierrätettäisiin tehokkaammin. Finnfoamin valmistuksessa muovia on käytetty uudelleen jo koko yhtiön 40-vuotisen taipaleen ajan. Kaikki vialliset kappaleet palautuvat tuotantoon.
Yhtiö on myös lanseerannut FF-kierrätyssäkin, jolla lähialueen rakennustyömailta Salosta ja Turun ja Helsingin ympäristöstä kerätään muovijätettä kierrätykseen.
”Jätteen kuljetus ja keräykseen liittyvä logistiikka ovat kierrätyksessä ongelma. Muovinkeräys on meille järkevää, kun eristelevyjä rakennustyömaille kuljettaneiden autojen paluukuormassa palautuu tehtaalle muovijätettä. Näin ei synny turhaa liikennettä, ja päästöt pysyvät kurissa. Vähänkään kauempaa suursäkkien kuljettamisessa ei enää ole järkeä.”
Finnfoamin kehittämän uuden menetelmän mukaan kerätystä muovista saadaan puhdasta polystyreeniä ekologisen liuotinkierrätyksen avulla. Siinä muovi liuotetaan energiatehokkaasti huoneenlämmössä nestemäiseksi ja ajetaan tiukan suodattimen läpi. Kaikki, mikä ei ole polystyreeniä, jää suodattimeen.
”Tämä tarkoittaa sitä, että voimme jatkossa käsitellä myös esimerkiksi metsistä kerättyä likaantunutta muovia. Näin sekin muovi saadaan talteen ja uudelleen kiertoon”, kertoo Nieminen.
Entistä ekologisempia innovaatioita
Vastuullisena vanhempana Nieminen kokee, että maapallo pitäisi jättää paremmassa kunnossa tuleville sukupolville. Tällä hetkellä kehityssuunta on väärä. Kierrätys on tärkeässä roolissa planeettamme pelastamisessa, mutta se ei yksistään auta.
Siksi Finnfoamillakin selvitetään uusien ekologisten vaihtoehtojen käyttöä eristemateriaalien valmistuksessa.
”Jos yritys menestyy, kertyneellä rahalla voi myös tehdä jotain yhteisesti hyödyllistä”, Nieminen sanoo. Hankkeiden epäonnistumista ei pidä pelätä.
”Ainakin voi jälkipolville sanoa yrittäneensä. ”
Kehitystyössä on saatu hyviä onnistumisia. Aiemmin jätteenä poltettujen etikettitarrojen taustapaperista jalostuu nykyään polyolia, jota hyödynnetään lämpöeristeiden etikettitarrojen taustapaperista jalostuu nykyään polyolia, jota hyödynnetään lämpöeristeiden tuotannossa. Taannoin päättyneessä biomuovihankkeessa taas selvitettiin soijan jalostuksesta tähteeksi jääneen soijamelassin käyttöä muovin valmistuksessa. Tulokset ovat lupaavia.
”Viljelystäkin tulee entistä kannattavampaa, kun kaikki sivuvirrat voidaan hyödyntää maksimaalisesti.”
Finnfoam on jo kohta 25 vuotta sitten korvannut tuotannossaan kylmäaineinakin käytetyt HCFC-kaasut teollisuuden sivuvirtana syntyvällä hiilidioksidilla.
”Kohta hiilidioksidia ryhdytään keräämään talteen oikein urakalla. Olemme myös tällaisessa hankkeessa mukana.”
Liiketoiminnan kannalta ekologisemman ratkaisun täytyy pitkässä juoksussa olla taloudellisesti kannattavaa. Muuten siitä tulee yritykselle riippakivi. Se taas on pois kaikista tulevista kehityshankkeista.
Nieminen odottaa uudella rakentamislailla olevan positiivinen vaikutus kierrätyksen lisääntymiseen ja uskoo sen muuttavan rakentamista vähähiilisemmäksi. Regulaatiota tarvitaan.
”Ennen kuin uudesta teknologiasta tulee niin kustannustehokasta, että vanha teknologia jää kakkoseksi, hyppy uuteen vaatii sitä”, kiteyttää Nieminen.
Lisätietoja:
Yrittäjä-lehti Varsinais-Suomi 9/2023
Teksti: Katja Hautoniemi