FF-EPS-eristeiden käyttö yläpohjien lämmöneristeenä
Loivan katon eristys FF-EPS X 60S-eristeillä, joiden päälle tulee katteen alustaksi kova villa.
FF-EPS on erittäin kustannustehokas ja kosteusteknisesti turvallinen yläpohjien ja kattojen lämmöneriste, jonka lämmönjohtavuus on λDeclared 0,031 W/mK. FF-EPS-eristeet soveltuvat niin uudisrakentamisen matala-, passiivi- ja nollaenergiarakentamiseen kuin myös vanhojen yläpohjien saneeraamiseen ja lisälämmöneristämiseen.
FF-EPS-eristeet soveltuvat käytettäviksi erinomaisesti yläpohjan eri runkomateriaalien kanssa. Runkomateriaalina voi olla; teräs, betoni tai kevytbetoni (siporex). FF-EPS:llä lämmöneristetyissä rakenteissa tulee olla aina erillinen ilman- tai höyrynsulkukerros, koska sen vesihöyrynvastus ei ole itsessään riittävä toimiakseen höyrynsulkuna. Höyrynsulku voidaan toteuttaa FF-PIR-lämmöneristeillä tai perinteisillä kalvomaisilla höyrynsuluilla. FF-EPS-levyjen lukkopontattujen saumojen ansiosta lämmöneristyksestä tulee helposti yhtenäinen ja tiivis. Lukkoponteissa ei tarvitse käyttää tiivistykseen PU-vaahtoa, mutta esimerkiksi läpivientien tiivistykset tulee toteuttaa elastista PU-saumavaahtoa käyttäen. Loivilla katoilla FF-PIR polyuretaani eristysratkaisu on myös yleinen vaihtoehto.
Kevyiden FF-EPS eristeiden liikuttelu kohteessa on helppoa.
Eristeratkaisut kantavan kattorakenteen mukaan
FF-EPS-eristeitä voidaan käyttää kaikkien yleisesti käytössä olevien yläpohjan runkomateriaalien kanssa. FF-EPS on erittäin kustannustehokas tasakattojen ja vinojen yläpohjien lämmöneristemateriaali. Esimerkiksi tänä päivänä yläpohjalta vaadittu u-arvo 0,09 saavutetaan rakenteella; ontelolaatta, höyrynsulku, FF-EPS X 60S/320 mm, 20 mm laakerivilla, katemateriaali. Näin toteutettuna rakenteen kokonaispaksuus säilyy maltillisena eikä katoilla ole urautumisriskiä kulkuväylien kohdillakaan. Katoille tulee tänä päivänä paljon tekniikkaa, mikä edellyttää liikkumista katoilla, ja tasa- eli loivilla katoilla käytettävien lämmöneristemateriaalien tuleekin kestää tämä rasitus urautumatta. Kovien Finnfoam Oy:n valmistamien lämmöneristeiden (Finnfoam, FF-EPS, FF-PIR) kanssa ei ole urautumisriskiä.
FF-EPS X 60S/320 mm.
UUTUUS FF-EPS 60S SILENT
FF-EPS 60S SILENT eristevahvuus on 320 mm, kokonaisvahvuus on 330 mm.
FF-EPS 60S SILENT -levyissä on toisella puolella levyä 15-20 mm paksu erikoispinnoite, joka on ääneneristävyydeltään sekä paloteknisiltä ominaisuuksiltaan erinomainen ja soveltuu suoraan katemateriaalin alustaksi. FF-EPS 60S SILENT -levyissä pinnoitteen alapuolella on n.5 mm syvä ristikkouritus ja kokoojakanavistot levyjen reunoilla, joidenka tehtävänä on toimia tuuletuskanavistona loivilla katoilla. FF-EPS 60S SILENT vähentää katoille nostettavia kuutiomääriä ja nopeuttaa asentamista. Vaadittu U-arvo 0,09 saadaan toteutettua yhdellä 320 mm paksulla levyllä, jonka ansioista katot valmistuvat nopeammin.
Tuotevideo:
Vinot puurakenteet
Vinoissa puurakenteisissa yläpohjissa laadukkain ja kylmäsillattomin lopputulos saavutetaan jos FF-EPS -eristeet voidaan asentaa yhtenäiseksi kerrokseksi kantavan rakenteen päälle. Kertopuuvasojen kanssa voidaan käyttää myös rakennetta, jossa vasojen alapintaan asennetaan höyrynsuluksi FINNFOAM- tai FF-PIR-levyt ja vasojen väliin vaahdotetaan paksuudeltaan tavoitellun u-arvon mukaiset FF-EPS-levyt.
Eristepaksuudet määräytyvät halutun U-arvon saavuttamisesta. Alla olevassa taulukossa on muutamia esimerkkirakenteita.
FF-EPS eristeet soveltuvat erinomaisesti korjausrakentamisessa betonisandwich elementtirakenteiden lisälämmöneristeeksi. Rakenteen ulkopuolella FF-EPS ETICS toimii näin myös rappausalustana uudelle julkisivurappaukselle. Lisälämmöneristyksessä suositeltu minimi lisälämmöneristyspaksuus on 100 mm ja kohteita toteutetaan 200 mm lisäeristyspaksuudella. Julkisivuremontissa eristeen kustannus on marginaalinen verrattuna uuteen julkisivurappaukseen, jonka takia lämmöneristystä kannattaa kasvattaa kohteessa niin paljon kuin vain on mahdollista. Mitä pienempi rakenteen U-arvo on, sitä pienemmät lämmityskustannukset ovat tulevaisuudessa.
Vanhoilla loivilla vesikatoilla vanhat lämmöneristepaksuudet ovat yleensä hyvin heikot. Tämän takia loiville katoille asennettava lisälämmöneristys on yleensä paksuudeltaan vähintään 200 mm. Lisäeristys voidaan toteuttaa normaaleilla FF-EPS eristeillä joidenka päälle asennetaan laakerivilla ja uusi kate tai ratkaisussa voidaan käyttää FF-EPS SILENT eristeistä, joissa SILENT pinta toimii jo suoraan painumattomana ja paloturvallisena katteen alustana. SILENT pinnoite on optimaalinen alusta myös aurinkopaneeleille tai muulle vastaavanlaiselle tekniikalle, jota tänä päivänä katoille asennetaan.
FF-EPS-eristeiden käyttö ulkoseinien lämmöneristeenä
Ohutrapattavassa alle 28m korkeassa P1 paloluokan kerrostalossa palokatkot tehdään joka toiseen kerrokseen 200mm korkealla FF-PIR eristeellä.
FF-EPS 60 S on erittäin kustannustehokas ja kosteusteknisesti turvallinen seinien lämmöneriste, jonka lämmönjohtavuus on λDeclared 0,031 W/mK. FF-EPS-eristeet soveltuvat niin uudisrakentamisen matala-, passiivi- ja nollaenergiarakentamiseen kuin myös vanhojen rakennusten lisälämmöneristämiseen.
FF-EPS 60 S -eristeet soveltuvat käytettäviksi eri runkomateriaalien kanssa. Runkomateriaalina voi olla; betoni, betonielementti, tiili, kevytbetoni (siporex), kevytsoraharkko, puu tai teräs. FF-EPS:llä lämmöneristetyissä rakenteissa tulee yleensä olla erillinen ilman- tai höyrynsulkukerros, koska sen vesihöyrynvastus ei ole itsessään riittävä toimiakseen höyrynsulkuna. Levyjen saumoissa ja liitoskohdissa suositellaan käytettäväksi elastista PU-saumavaahtoa.
Räystään arkkitehtuuria kohteeseen suunnitellut ja toteutetut räystäskoristeet.
FF-EPS-eristeet soveltuvat kaikkiin seinärakenteisiin
Ulkoseinän runkomateriaalina kiviseinä (betoni, tiili, harkko) on FF-EPS:lle erinomainen tausta. FF-EPS 60 S -levyjen ulkopinta voidaan verhoilla julkisivulla tai vanhennettuun FF-EPS ETICS -levyyn tehdä ohutrappaus suoraan levyn pintaan. Lukkopontatut FF-EPS-eristelevyt asennetaan rungon ulkopuolelle yhtenäiseksi eristekerrokseksi esimerkiksi laastiliimaamalla tai asentamalla ne PU-liimavaahdolla kiinni kantavaan seinään ja kiinnitys varmistetaan muutamalla mekaanisella kiinnikkeellä. Betoniseinä lämmöneristettynä FF-EPS-eristeillä ei tarvitse erillistä höyrynsulkua. Käytettävä eristepaksuus määräytyy halutun u-arvon mukaan. Esimerkiksi U-arvo 0,17 saavutetaan 180 mm paksulla FF-EPS-eristeellä. Jos halutaan päästä lähelle todellista nollaenergiatasoa, tulisi seinän U-arvo olla vähintään 0,12, jolloin käytettävä eristepaksuus on 250 mm.
FF-EPS ETICS ohutrappaus alustaksi.
Ulkoseinän runkomateriaalina voi olla myös puu, jolloin rakenne voidaan toteuttaa seuraavasti: Runkotolppien sisäpintaan tai väliin asennetaan FINNFOAM– tai FF-PIR-lämmöneristelevyt, jotka toimivat rakenteessa myös höyrynsulkuna. Yhtenäinen FF-EPS-levykerros asennetaan rungon ulkopuolelle. FF-EPS-levykerroksen lämmöneristävyyden kantavan rungon ulkopuolella tulee olla rakenteen oikean kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi yhtä suuri tai suurempi kuin runkojen välissä olevan FINNFOAM- tai FF-PIR-eristeiden. Eristepaksuudet määräytyvät halutun u-arvon mukaan. Julkisivu toteutetaan puurungon kanssa tuulettuvana.
Lisätietoja FF-EPS-levyjen ominaisuuksista sekä levyjen tyypit ja mitat löytyvät täältä.
Maanvarainen alapohja on rakennuksen toimivuuden ja energiatehokkuuden kannalta kriittinen rakenne. Finnfoam FL-300 -eristeet tarjoavat erinomaisen puristuslujuuden, vesitiiviyden ja vesihöyrynvastuksen, jotka lisäävät alapohjan vikasietoisuutta ja pitkäikäisyyttä.
Kun lämmöneriste sijoitetaan laatan alle, saadaan rakenne, joka kestää paremmin vesivahingot, kosteuden ja kuormituksen. Finnfoam-eristeet eivät vety, ja niiden todellinen RIL 225-2023 -ohjeen mukainen lämmönjohtavuus (λU) pysyy vakaana myös kosteissa olosuhteissa.
Finnfoam-alapohja kestää vuosikymmeniä ilman painumia. Lujan XPS-eristeen ansiosta voidaan toteuttaa myös yhtenäinen eristys takan tai kantavien väliseinien alle.
Lue Lisää
FINNFOAM eristeiden korkea puristuslujuus ja vesihöyryvastus tuovat vikasietoisuutta alapohjarakenteeseen.
Lujalla ja vesitiiviillä FINNFOAM:illa parannetaan selkeästi maanvaraisen laatan toimivuutta ja rakenteen vikasietoa. Rakenteen vikasietokyky on yksi tärkeimmistä rakenteen toimivuuden ja pitkäikäisyyden takeista. Kun lämmöneriste on laatan alla, on rakenne selvästi vikasietoisempi mm. vesivahinkoja vastaan. Tänä päivänä alapohjan eristepaksuuksia kasvatettaessa on erittäin tärkeää kasvattaa samassa suhteessa eristeen lujuutta. Jos näin ei tehdä, eristeiden kasaanpuristuma kasvaa ja johtaa kalliisiin korjauksiin, kun jalkalistoja pitää tiputtaa alaspäin ja märkätiloissa korjata revenneitä vedeneristeitä. Alla on kerrottu tästäkin asiasta tarkemmin!
Maanvaraisen alapohjan eristeiden eristyskykyyn vaikuttaa oleellisesti eristeeseen pääsevä kosteus, joka tulee tänä päivänä huomioida lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoissa RIL 225-2023 ohjeen mukaisesti. FINNFOAM-eristeiden veden imeytyvyys on todella pieni ja näin vaikutus lämmönjohtavuuteen pieni. Alla asiasta tarkemmin.
Maanvaraisen alapohjan perusratkaisu on tänä päivänä 2x FL-300/100 mm. Rakenteellisesti energiatehokkaissa kohteissa käytetään vastaavasti 3x FL-300/100 mm.
RIL 225-2023 mukaisesti todellinen lämmönjohtavuus ilmoitetaan λU-arvolla
Lämmöneristeille ja routaeristeille ilmoitettava lämmönjohtavuus λDeclared kertoo tuotteen lämmönjohtavuuden kuivana. Maanvaraisen alapohjan ja routaeristeiden suunnittelussa sekä mitoituksessa tulee kuitenkin käyttää aina tuotteiden todellisia lämmönjohtavuuksia eli lambda U:ta (λU), jossa on huomioitu kosteuden eristeen lämmöneristyskykyä heikentävä vaikutus RIL 225-2023 mukaisesti. Jotta λU voidaan laskea esimerkiksi maassa käytettäville eristeille, tulee tietää käytettävän tuotteen vedenimeytyvyys upotuksessa ja diffuusiolla sekä sulatusjäädytyskestävyystestin jälkeen. Maanvaraisen alapohjan λU laskennassa huomioidaan vedenimeytyvyys pitkäaikaisessa upotuksessa (28vrk) testin tulos heikentävänä tekijänä.
Olemme laskeneet alle FINNFOAM- ja FF-EPS-eristeiden lambda U-arvoja, kun käyttökohde on maassa tai muuten kosteassa käyttökohteessa: routaeriste, käännetty katto (viherkatto), kellarin seinä tai maanvarainen alapohja omalla rivillään. Lisäksi vertailuna vieressä on myös muiden vastaavissa käyttökohteissa käytettyjen EPS-eristeiden parhaita lambda U-arvoja.
Oheisen taulukon Lambda U-arvot on laskettu seuraavalla kaavalla, perustuen EN 10456 standardiin ja RIL 225-2023 ohjeeseen:
λU = λDx FTx FMx Fa
λD = Lambda Declared, FT = Lämpötilan muuntotekijä, FM = Kosteuden muuntotekijät, Fa = Vanhenemisen muuntotekijä
PIDETÄÄN LAATTA KUIVANA!
Maassa alapohjan eristeiden alla on suhteellinen kosteusprosentti aina 95–100 %. Tämän takia on tärkeää, että lämmöneristeellä on riittävän suuri vesihöyrynvastus ja ettei se vety. Vettynyt eriste ei enää eristä suunnitellusti ja lisäksi se pitää lattiavalun kosteana, mikä voi johtaa sisäilmaongelmiin. FINNFOAM -eristeillä on korkea vesihöyrynvastus ja ne eivät vety!
Hyvällä lämmöneristyksellä voidaan pientaloissa välttää myös maapohjan ylilämpeneminen, koska rakennuksen jänneväli on varsin pieni. Lattialämmityksen yhteydessä ylilämpenemisriski on aina suurempi. Rakennuksen jännevälin kasvaessa lämpöeristystä tarvittaisiin edelleen aina vaan lisää. Koska FINNFOAM läpäisee huonosti vesihöyryä, antaa se betonilaatalle aikaa kuivua sisälle päin ― näin betonilaatan kosteuspitoisuus jää alhaisemmaksi ja rakenteen kosteustekninen toimivuus paranee.
Kuumana, kosteana kesänä vesihöyryvirta on sisältä maahan päin. Tästä syystä erillisiä höyrynsulkumuoveja ei saa laittaa mihinkään maanvaraisen laatan rakenteiden väliin, sillä ne heikentävät rakenteen kosteusteknistä toimivuutta! Vesihöyryn virtausten hillitsemiseksi lämmöneristeellä tulee olla suuri vesihöyrynvastus kuten FINNFOAM:illa on. (lähde: VTT ja TTY)
Tiiviiden pinnoitteiden kanssa FINNFOAM parantaa merkittävästi maanvaraisen alapohjan kosteusteknistä toimintaa. Lähde: TTY – Virpi Leivo ja Jukka Rantala
Älä anna laatan painua
Kun lämmöneristeen paksuutta lisätään, pitää silloin myös eristeen lujuutta kasvattaa. Jos näin ei tehdä, millimääräinen painuma kasvaa. Tämä korostuu erityisesti tänä päivänä alapohjan eristepaksuuksien kasvaessa jatkuvasti mentäessä kohti nollaenergiataloja. Karkeana muistisääntönä asuinrakennusten lattioiden lämmöneristeen riittävästä lujuusluokasta on seuraava: 100 mm:n lämmöneristeellä riittävä lyhytaikainen puristuslujuus on 100 kPa, 200 mm = 200 kPa, 300 mm = 300 kPa…
Lujan FINNFOAM:in painuma on erittäin pieni, koska se saavuttaa maksimilujuuden (lyhytaikainen puristuslujuus) jo noin 2 %:n painumalla, ja siksi myös pitkäaikainen puristuslujuus on erittäin hyvä. Lujalla FINNFOAM:illa voidaan rakentaa yhtenäinen lämmöneristys myös takan ja kantavien väliseinien alle. Lisäksi FINNFOAM-eristeet kestävät hyvin lattiassa murenematta työmaanaikaisia pistekuormia.
FINNFOAM:in (F-300, 32 kg/m³) pitkäaikainen painuma on vain alle kymmenesosan siitä, mitä se on yleisesti lattiassa käytetyllä EPS:llä (EPS 120 20 kg/m³ tai EPS 100 18 kg/m³).
Kustannustehokas levykoko
FINNFOAM-eristelevyt kestävät hyvin valussa syntyvät rasitukset myös halkaistua sokkelia tehtäessä. Luja FINNFOAM toimii sokkelieristeenä ja samalla myös valumuottilevynä, jolloin työ on tehokasta. Sileäpintainen FINNFOAM voidaan irrottaa ehjänä valun jälkeen, koska se ei tartu betoniin. Jos puolestaan eristeen halutaan jäävän kiinni valuun, tulee FINNFOAM:in pintaa hieman karhentaa tai urittaa. FINNFOAM-eriste voidaan jälkikäteen asentaa sokkelin pinnalle mm. saneerauslaastilla. FINNFOAM-levyt voidaan pinnoittaa ohutrappauksella, joka voidaan suorittaa esim. Fescon ohjeiden mukaisesti.
FINNFOAM:in vakiolevy on varsin iso 2500 x 600 eli 1,5 m². Se on kuitenkin sopivankokoinen ja kevyt yhden henkilön käsitellä eli asentaminen käy kustannustehokkaasti.
Tuulettuva maanvarainen alapohja
FINNFOAM:illa voidaan toteuttaa myös tuulettuva maanvarainen alapohja, jossa kahden eristekerroksen väliin tehdään pieni tuuletuskanavisto. Erittäin pienikin tuuletus riittää poistamaan maasta alemman FINNFOAM-kerroksen läpi tulevan vesihöyrykuorman. Tuuletuksella ei ole vaikutusta rakenteen lämmöneristävyyteen. Tuuletuskanavat on asennettava jatkuviksi.
Pienen tuuletuksen aikaansaaminen hoituu luonnollisella konvektiolla, jolloin kesällä, kun tuuletusta ei tarvita, sen määrä vähenee. Samaa tuuletuskanavistoa pitkin poistuu myös suurin osa maasta tulevasta radonista.
FINNFOAM:in tuulettuva maanvarainen lattiarakenne toimii myös silloin, kun rakennus on iso ja maan lämpötila nousee rakennuksen keskiosassa. Lisäksi laatan pintamateriaali voi olla erittäin höyrytiivis. Rakenne vähentää myös radonriskiä.
Finnfoam Oy suosittelee eristämään sokkelin ja kellarin seinän ensisijaisesti ulkopuolelta joko FINNFOAM:in peruseristelevyillä tai erityisesti kellarin seinän ja sokkelin eristykseen suunnitellulla CW-300-levyllä. Tämä on myös rakennusmääräysten mukainen suositus. Ulkopuolisella eristyksellä saavutetaan tilansäästöä ja massiivinen kantava seinä saadaan tasaamaan sisäilman lämpötilaa.
Ennen varsinaisen työn aloittamista
Ennen työn aloittamista on varmistuttava siitä, että ilman ja alustan lämpötila rappaustyön aikana ja viikko sen jälkeen on vähintään +5 C°. Laastin hyvän tartunnan varmistamiseksi FINNFOAM-levyn pinta tulee karhentaa nro 40 hiomapaperilla käsin tai epäkeskohiomakoneella. Karhentamisen jälkeen FINNFOAM-levyn pinnalla ei tulisi enää olla sileää ns. pintanahkaa. Hiontapöly poistetaan imuroimalla tai puhaltamalla paineilmaa käyttäen. FINNFOAM-levyn pinnan tulee olla puhdas ja kuiva ennen laastin levitystä.
Sokkelin lämmöneristyksessä voidaan käyttää myös höylättyä ja uritettua (HU) FINNFOAM-levyjä. Tällöin levyn pintaa ei tarvitse karhentaa hiomalla, koska jo tehtaalla levyistä on höylätty ns. pintanahka pois hyvän tarttuvuuden aikaansaamiseksi.
Auringon UV-säteily rapauttaa paljaan FINNFOAM-eristeen pintaa kesässä noin 1 mm syvyydeltä. Tämän takia levyn pinnalle tulee aina jokin suojaverhous. Myöskään levyn hionnan/karhennuksen ja rapauksen välillä ei saa olla liian suurta väliä, ettei pinnalle ehdi tulemaan heikon tartunnan aiheuttavaa ”pölyistä” pintaa.
Eristeen kiinnitys
FINNFOAM CW-300 eristelevyt asennetaan ja kiinnitetään alustaan maanpäälliseltä osaltaan saneerauslaastilla sekä maanpäälliseltä osalta mekaanisesti eristekiinnikkeillä, 1–2 kpl/per levy.
Sokkelin lämmöneristeet kiinnitetään kauttaaltaan laastiliimaamalla ne sokkeliin ja kiinnitys varmistetaan mekaanisilla eristekiinnikkeillä.
Rappaus
Alla olevasta linkistä löytyy CW-300 kellarin seinäeristeen rappausohjeet Weberin, Ston sekä Fesconin tuotteilla, jotka ovat samat myös muille FINNFOAM-eristeille:
Miten rossipohjan laitimmaiset levyt kannatellaan, jos väli ei ole K600?
FINNFOAM-rossipohjaeriste leikataan, esim. sahalla tai puukkosahalla oikeaan leveyteen kaventaen seinän puoleisesta reunasta. Seinän ja eristeen väliin jätetään noin 10mm saumausvara. Sokkeliin / seinään kiinnitetään puutuki eristeen alapinnan tasaan, jonka päälle rossipohjaeriste asennetaan. Saumaus tehdään elastisella uretaanivaahdolla ja höyrynsulkuteipillä (esim. ProClima-Power, Vana tai Sitko).
Missä rakennusprojektin vaiheessa rossipohjaeristeen voi asentaa?
Eriste kannattaa asentaa kantavien lattiavasojen päälle niiden asennuksen yhteydessä tai heti sen jälkeen. Eriste kestää sen päällä työskentelyn, joten työaikaisia kulkuteitä lattiavasojen päälle ei tarvitse rakentaa. Rossipohjaeriste ei vahingoitu, vaikka vesikattoa ei vielä olisikaan suojaamaan sateelta, koska eriste on vettymätön ja homehtumaton. Osa levyjen saumoista on kuitenkin hyvä jättää vaahdottamatta, jos vesikaton asentamiseen on vielä aikaa. Näin mahdollinen vesi pääsee poistumaan helposti.
Miten rossipohjaeriste FL-K600 tai FI-K600 toimii alapohjarakenteessa – tarvitaanko erillistä tuulensuojaa tai höyrynsulkua?
FINNFOAM-rossipohjaeriste toimii lämmöneristeen lisäksi höyrynsulkuna ja tuulensuojana, joten erillistä tuulensuojaa ei tarvitse enää asentaa. Jos erillinen tuulensuoja kuitenkin asennetaan suojaamaan lattiavasojen alapintaa, tulisi sen olla huokoista materiaalia (esim. puukuitulevyä). Lähtökohtana on, että tuulettuvaan alapohjaan on järjestetty tuuletus määräysten mukaisesti ja ryömintätilan maan päälle on asennettu lämmöneristekerros (esim. 50…100 mm Finnfoam) vähentämään kevään ja kesän kosteusrasituksia alapohjarakenteissa. Suuren vesihöyryvastuksen omaava FINNFOAM estää tällöin maasta nousevan kosteuden pääsyn ryömintätilaan. Ryömintätilaan sokkelin sisäpintaan on hyvä asentaa myös 50 mm Finnfoam-levy, jotta sokkelin massa ei viilennä turhaan alatilaa kesällä ja aiheuta näin kondenssiongelmaa. Rossipohjaeriste toimii myös betonilattiaa valettaessa valumuottina ja puulattiassa se korvaa ns. ristikoolauksen.
Voiko lattialaminaatin tai parketin asentaa suoraan FINNFOAM-levyn päälle?
Periaatteessa voi, jos asennettava pintalattiamateriaali on kyllin paksua kestämään pistekuormia. Suosittelemme kuitenkin ehdottomasti FINNFOAM-levyn ja pintamateriaalin väliin jäykkää rakennuslevyä (esim. ympäripontattu vaneri, lattiakipsilevy tai lastulevy) tasaamaan pistekuormia FINNFOAM-levylle. Esimerkiksi raskaiden huonekalujen jalat, yms. saattavat aiheuttaa painaumia pintamateriaaliin, mikäli kapealle alalle syntyviä pistekuormia ei jaeta laajemmalle alalle.
Miksi maanvaraisen alapohjalaatan lämmöneristys suositellaan tehtäväksi FINNFOAM:illa eli XPS-eristeellä?
Tämä perustuu FINNFOAM-lämmöneristeiden hyviin ominaisuuksiin. Erinomaisen lämmöneristyskyvyn lisäksi FINNFOAM-levyllä on erinomaiset puristuslujuusominaisuudet eli se kestää painumatta painavien rakenteiden alla (mm. takat ja kiviväliseinät). Painumattomuus korostuu tänä päivänä myös eristepaksuuksien kasvamisen myötä. Lattian painuminen voi aiheuttaa suuria ongelmia esimerkiksi kosteissa tiloissa, joissa lattian ja seinän välinen vedeneristys voi rikkoontua lämmöneristeen painuman johdosta. Toinen merkittävä seikka on eristeen vettymättömyys ja homehtumattomuus. Eristeen lämmöneristävyyttä eivät heikennä maaperän mahdollinen kosteusrasitus eikä mahdollinen sisäpuolinen vesivahinko, koska täysin yhtenäisen ja suljetun solurakenteen ansiosta eriste ei ime vettä eikä homehdu. Lisäksi tiivis eristekerros estää maaperästä nousevan kosteuden aiheuttaman sisäilmaongelman syntymistä.
Onko FINNFOAM:illa uritettua lattialevyä, johon saa asennettua lattialämmitysputket?
Ei ole. Jos lattialämmitysputket uritetaan Finnfoam-levyn sisään, niin se pääsee säteilemään lämpöä ainoastaan pieneltä ulkokehän osaltaan. Kun lattialämmitys asennetaan normaalisti eristeen päälle, se pääsee säteilemään kaikkiin kehän suuntiin vapaasti ja näin lattialämmityksen hyötyteho on paras.
Voidaanko sähkövastuksella toimiva lattialämmitys asentaa suoraa FINNFOAM-levyn päälle?
Kyllä voidaan. FINNFOAM:in käyttölämpötila on -150…+75°C ja sähköisen lattialämmityksen vastuksen max. lämpötila on +45°C ja normaalisti vastuksen lämpötila on max. +30°C. Tämän jälkeen lattia alkaa tuntua jalan alla liian kuumalta ja esim. siveltäviä vedeneristeitä käytettäessä lattian max. käyttölämpötila saa olla vain +27°C.
Täytyykö Finnfoam CW-300/100 mm kellariseinäeriste viedä aina sokkelissa ylös asti?
Ei tarvitse. Kellarin seinäeriste CW-300/100mm voidaan korjauskohteissa lopettaa maanpinnan tasoon ja jatkaa siitä ylöspäin esimerkiksi normaalilla 50 mm:n FINNFOAM-eristelevyllä. Tällöin kellarin seinäeristeen CW-300 yläpinta tulee tiivistää huolella, jotta sadevedet ja pintavedet eivät pääse eristeen sisäpinnan tuuletusurien kautta kastamaan sokkelia.
Miten eristän rintamamiestalon kellarin seinän?
Suosittelemme ensisijaisesti kellarin seinän eristämistä ulkopuolelta kellarin seinäeristeellämme FINNFOAM CW-300/100 mm, joka mahdollistaa sisäpuolisen kosteuden siirtymisen betoniseinän läpi eristeen uriin. Näin eristäen kantava seinä jää lämpimäksi, jolloin rakenteen kosteustekninen toimivuus on optimaalinen. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät verkkosivultamme käyttökohteet-osiosta kellarin seinää käsittelevältä sivulta.
FINNFOAM-levyillä voidaan tehdä myös sisäpuolinen lämmöneristys mahdollisimman vähäriskiseksi, koska erillistä höyrynsulkua ei sisäpuolella tarvita. Tällöin on tärkeää, että FINNFOAM-lämmöneristeet asennetaan laastiliimalla (esim. laattalaastilla tai saneerauslaastilla) kauttaaltaan tiiviisti betoniseinää vasten niin, että eristeen ja seinän väliin ei jää ilmarakoja. Betoniseinää vasten ei tule tehdä myöskään minkäänlaisia koolauksia, jotta vältytään mahdollisilta homepesäkkeiden synnyltä. Laastiliimattu betoni/FINNFOAM-yhdistelmä muodostaa yhtenäisen ja tiiviin rakenteen, jossa FINNFOAM-levyn sisäpinta on lämmin ja näin sisäverhous seuraa sisäilman suhteellista kosteutta.
Voidaanko Finnfoam-levyn pinta rapata käytettäessä sitä esimerkiksi sokkelissa?
Kyllä voidaan. Käytettäessä normaaleja Finnfoam-levyjä, joissa on liukas ns. nahkapinta, tulee pinta karhentaa esimerkiksi nro 40 santapaperilla käsin tai epäkeskohiomakoneella. Tämän jälkeen putsataan hiontapölyt pois ja rapataan sokkeli kunkin laastivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Yleisimmin pohjarappauksessa käytetään alkalisuojattua lasikuituverkkoa ja pinnoitteena maalia tai kivirouhetta.
Kellarin seinäeristeessä Finnfoam CW-300, joka toimii rakenteessa sekä lämmöneristeenä että ”patolevynä”, on jo valmiina ulkopinnassa 2×2 mm uritus, joka parantaa laastin tartuntaa. Levyn nahkapinta on hyvä vielä hioa kevyesti. Alla on weber Saint-Gobain:n ja Sto:n rappausohjeet CW-300 eristeelle:
Tämä laskuri on tarkoitettu ainoastaan informatiivisiin tarkoituksiin. Vaikka olemme pyrkineet varmistamaan laskurin ajantasaisuuden, emme voi taata, että kaikki tiedot ovat täysin virheettömiä tai kattavia. Löydät ajantasaiset EPD-selosteemme täältä: https://finnfoam.fi/materiaalipankki/epd-t-ja-m1-todistukset/
Käyttäjä hyväksyy, että laskurin käyttö tapahtuu omalla vastuulla. Emme ota vastuuta mistään suorista tai välillisistä vahingoista, jotka johtuvat laskurin käytöstä tai siihen luottamisesta.
Käyttämällä laskuria hyväksyt tämän vastuuvapauslausekkeen ja sen ehdot.
