Ulkoseinien lämmöneristys FINNFOAM:illa

Seinien lämmöneristys voidaan toteuttaa normaaleilla suorareunaisilla tai puolipontatuilla FINNFOAM-levyillä, mutta tätä varten on suunniteltu myös omat tuotteet. FINNFOAM-seinärakenteen materiaalikustannuksissa tulee säästöjä, kun erillisiä höyrynsulkuja tai tuulensuojia ei tarvita. Lisäksi työvaiheiden vähäinen määrä tekee asentamisesta tehokkaan. FINNFOAM-seinän kustannustehokkuudesta saa parhaan kuvan oheisesta vertailusta:

Toimintaperiaate

FINNFOAM-seinäeristelevy on suunniteltu 600 mm:n koolausvälille ja se säästää sekä työvaiheita että eristämiseen kuluvia neliöitä. Levyt on helppo asentaa ― ei erillistä tuulensuojaa, ei erillistä höyrynsulkua, ei ristikoolauksia. Ohut rakenne ja taloudellinen eristepaksuus, 179 mm, U-arvo 0,22…0,24 (eriste 140 mm) ja 249 mm, U-arvo 0,15…0,16 (eriste 210 mm). FINNFOAM-seinäeristelevyissä on kaikki FINNFOAM:in hyvät ominaisuudet. Naulat eivät puhkaise höyrysulkua, höyrysulku toimii molempiin suuntiin ja lisäksi levyt ovat tukeva tausta esim. sisäverhoilun kipsilevyille.

Yhdellä työvaiheella saadaan aikaiseksi seinärakenteen koko tarvittava lämmöneristys, höyrynsulku ja tuulensuoja.

Rakenne on myös kosteusteknisesti turvallisin, koska sisäverhoilu seuraa sisäilman suhteellista kosteutta ja runko sekä ulkoverhoilu taas seuraavat ulkoilman suhteellista kosteutta. Eikä FINNFOAM:in täysin yhtenäisen ja suljetun solurakenteen sisälle voi muodostua hometta.

Rakenteiden tiiviys on tärkeä osa rakennuksen energiataloutta. Rakennuksen tiiviyttä kuvataan ilmanvuotoluvulla, joka puurunkoisessa talossa on keskimäärin 4. Tiiviyttä parantamalla 4 -> 1 säästetään 15 % koko rakennuksen (pientalo) energiakulutuksesta. FINNFOAM:in seinäeriste on tutkitusti erittäin tiivis – myös saumoista! Saumojen vaahdottaminen joustavalla PU-vaahdolla tulee toteuttaa huolella.

Tutkimusselostus_FINNFOAM-seinan_tiiveys (PDF, 485.7 kt)

FINNFOAM-eristelevyt

Alla muutama esimerkki seinäeristelevyistä.

FI-K600 210/65 mm (Rossipohja, Seinät ja Katto)

FL-K600 210 mm (Rossipohja, Seinät ja Katto)

Yläpohja

Tiiviin ja hyvin eristävän FINNFOAM-eristeen avulla ullakon eristäminen käy helposti ja tilaa säästäen. FINNFOAM:in täysin yhtenäisen solurakenteen ansiosta rakenteeseen ei tarvita erillisiä tuulensuojia tai höyrynsulkuja. Luja FINNFOAM:in-eriste ei tarvitse myöskään erillistä lisäkoolausta kattotuolin alle, vaan eristys voidaan tehdä kauttaaltaan yhtenäiseksi kattotuolien alle kylmäsillat minimoiden. 

Yläpohjaan

FINNFOAM-eristeiden yläpohjan ja ullakoiden eristämiseen suunniteltu eristelevy on nimeltään FI tai FL-K600, joka on saatavana 210, 250 ja 370 mm paksuisena. FINNFOAM-levyt on tarkoitettu tarkkaan koolausväliin, koska levyjen itse tiivistävä rakenne sallii kattotuoleissa noin ±10 mm:n heittoja. Yläpohjaan eristelevy on mitoitettu 600 mm:n kk-jaolle (vasojen välissä vapaatila  550 mm). FINNFOAM:ia käyttämällä saadaan tuulensuoja, lämmöneristys ja höyrynsulku yhdellä asennusvaiheella. Lisää tietoa levystä on seinät-osiossa.

Saumojen tiivistys on tehtävä huolella 

FINNFOAM:ista voidaan helposti työstää mattoveitsellä halutun mittaisia paloja, sillä eriste ei murene eikä pölyä. Tiivis rakenne estää ylöspäin nousevan lämpimän ilman karkaamisen harakoille. Täysin yhtenäisestä ja suljetusta solurakenteesta ei ilma virtaa läpi, joten päähuomio kannattaa kiinnittää saumojen tiivistykseen. Joustavalla polyuretaanisaumavaahdolla saadaan aikaan yhtenäinen ja tiivis rakenne, joka eristää myös parhaiten ääntä.

Joustavalla PU-vaahdolla voidaan myös liimata FINNFOAM-paloja yhteen, jolloin hukkapalat tulevat minimoiduksi. Rakenteen U-arvossa ei ole mukana rakenteen tiiviyttä. Kuitenkin tiivis rakenne (vuotoluku 1) kuluttaa yli 15 % vähemmän energiaa kuin tavanomaisen tiiviyden (vuotoluku 4) omaava rakenne.

Tiiviillä ja helposti työstettävällä FINNFOAM:illa ullakon eristäminen käy helposti ja tilaa säästäen. Kattotuolin alle tehdään yhtenäinen eristyskerros lujasta FINNFOAM:ista ― ei kylmäsiltoja! 

Tuuletusväli on tärkeä 

FINNFOAM-levyihin ei pääse tunkeutumaan kosteutta ja siksi niiden tuulettaminen ei ole tärkeää. Kattotuolien kuivana pysyminen edellyttää kuitenkin tuuletusta ja siksi aluskatteen ja FINNFOAM:in väliin tulee jättää aina tuuletusrako (noin 50 mm).

Putkikaivannot

Vesijohdot ja viemärit asennetaan perinteisesti roudattomaan syvyyteen putkijohtojen jäätymisen ja routavaurioiden välttämiseksi. Syvät pohjavesipinnan alapuolelle ulottuvat putkijohtokaivannot voivat aiheuttaa pohjavedenpinnan alentumista, pehmeähköillä alueilla katujen, putkijohtojen ja rakennusten painumista, muutoksia alueen kasvillisuudessa sekä mahdollisesti myös muita ympäristöhaittoja.

Mikäli viemäröitävien rakennusten alimmat lattiatasot sekä kadun tai piha-alueiden kaltevuus ja korkeuserot sallivat, voidaan maahan routarajan yläpuolelle asennettavien vesi- ja viemärijohtojen jäätyminen ja routavauriot estävät käyttämällä lämmöneristettä putkien suojana.

Lataa asennusohje tästä:

Finnfoam_putkikotelo_asennusohje (PDF, 391 kt)

Asentamalla sekä tuleva vesiputki että lähtevä jätevesiputki samaan hiekalla täytettyyn FINNFOAM-putkikoteloon saadaan edullisesti aikaiseksi lämmönvaihdin, jossa osa jäteveden lämmöstä otetaan talteen ja saadaan pidettyä vesijohto sulana sekä voidaan laskea upotussyvyyttä.

Tuotevideo:

Hyvä eristys estää routavauriot

Vesi- ja viemärijohtojen lämmöneristäminen ja routasuojaus perustuu maalämmön ja putkistosta vapautuvan lämmön hyväksikäyttöön. Eristeellä hidastetaan lämmön poistumista talvikautena ja estetään putkiston jäätyminen pitämällä roudan syvyys putken kohdalla putken laen yläpuolella. Samalla vältetään maan routiminen ja routaliikkeistä aiheutuvat putkistovauriot.

Suunnittelussa huomioitavaa

Routasuojauksen suunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä ovat ilmasto-olosuhteet, maaperäolosuhteet sekä putkistosta vapautuva lämpö. Putkijohtojen eristäminen suunnitellaan paikkakunnan ankarimman talven mukaan eli enintään kerran 50 vuodessa toistuvan maksimipakkasmäärän F50 mukaan.

Maaperän vaikutus

Putkijohtojen roudaton perustamissyvyys riippuu ilmasto-olosuhteiden lisäksi merkittävästi maaperän laadusta. Hiekka- ja soramaissa sekä karkeissa moreenimaissa routasyvyys on savi- ja silttimaihin nähden suurempi johtuen karkeiden maalajien suuresta lämmönjohtavuudesta sekä pienestä lämmönvarastoimiskyvystä. Vastaavasti matalaan asennettujen putkijohtojen eristämistarve on karkeissa kitkamaissa suurempi kuin runsaasti vettä sisältävissä koheesiomaissa. Myös matalaan kalliokaivantoon asennettavien putkien eristämismahdollisuudet maalämpöä hyväksikäyttäen ovat vähäiset johtuen kallion suuresta lämmönjohtavuudesta sekä vähäisestä kallion lämpövarastosta.

Routivissa savi- ja silttimaissa sekä hienoissa moreenimaissa putkijohdot eristetään vaakasuoraa tasoeristystä käyttäen (ks. oheinen kuva). Voimakkaasti routivilla alueilla käytetään siirtymärakennetta jyrkkien routanousuerojen tasaamiseksi.

Routimattomissa hiekka- ja soramaissa sekä karkeissa moreenimaissa on tarkoituksenmukaisinta käyttää kuperaa putken sivuille ulottuvaa U-eristerakennetta, jolloin putkistosta vapautuvaa lämpöä voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi (ks. oheinen kuva).

Matalaan kalliokaivantoon asennettavat putkijohdot suojataan tehokkaasti putken ympäri ulottuvalla eristerakenteella (ks. oheinen kuva). Putkiston virtaaman ja veden lämpötilan on oltava riittävän korkeita pitämään putkisto sulana. Tarvittaessa käytetään sähkölämmityskaapelointia lisälämmön lähteenä putkien toiminnan varmistamiseksi.

Jäteveden lämmön talteenotto

Putkistoista vapautuvaa lämpöä voidaan käyttää hyväksi eristeen mitoituksessa putkistotyypin mukaan. Sadevesiviemärillä saattaa olla jäähdyttävä vaikutus viereisiin putkiin kylmän pintaveden virtauksen ja tuuletuksen ansiosta. Sen sijaan samassa kaivannossa vierekkäin sijaitsevista jätevesiviemäristä ja vesijohdosta vapautuvaa lämpöä voidaan usein hyödyntää eristeen mitoituksessa. Mikäli putkessa kulkevalle nesteelle sallitaan eristettävällä osuudella tietty lämpötilan lasku ja mikäli tämä lisälämpö on pakkaskauden aikana jatkuvaa, se voidaan ottaa huomioon mitoituksessa pienentävänä tekijänä.

Asennussyvyys vaikuttaa kustannuksiin

Putkijohtojen asennussyvyys vaikuttaa oleellisesti putkilinjan rakentamiskustannuksiin, joista tavallisesti yli puolet on kaivu-, louhinta-, asennus- ja täyttökustannuksia. Matalaan asentamisella voidaan pehmeillä alueilla vähentää lisäksi pohjanvahvistustöiden tarvetta kaivantotäytöistä aiheutuvan kuormituksen pienentyessä sekä lyhentää rakennusaikaa ja mahdollisesti välttää rakennusaikaisen kaivannon tuenta. Kustannussäästöt saattavat tällöin muodostua hyvinkin merkittäviksi.

Putkijohtojen routasuojaus voidaan tapauskohtaisesti mitoittaa ao. kuvien mitoituskäyrästöjen avulla.

Tasoeristyksen paksuus, mm (FI-300) ja leveys lisälämmön funktiona erilaisissa pohjaolosuhteissa.

Kotelomuotoisen eristyksen lämmönvastus ja leveys lisälämmön funktiona kalliokaivannoissa.

Tästä voit ladata ROUTASUOJAUSOPPAAN PDF-tiedoston itsellesi (PDF 2 028 kt)

Kaivojen routasuojaus

Salaojakaivot toimivat helposti kylmäsiltana. FINNFOAM:ista saa leikattua helposti salaojakaivon muotoisen reiän. Sisuspalasta saadaan kätevästi salaojakaivon sisälle kansi, jonka tulisi olla mahdollisimman tiivis. Luja, jäykkä ja vesitiivis FINNFOAM-eriste kestää hyvin kansilevynä. Ruuvit laitetaan kaivon kylkeen samalle korkeudelle kuin ympäröivä routaeriste. Kanteen kannattaa laittaa ruuvi, jotta kannen ylös nostaminen sujuu helposti.

Samalla periaatteella voidaan suojata myös muut kaivot jäätymiseltä. Jäykkä FINNFOAM-eriste kantaa oman painonsa myös suuremmilla jänneväleillä.

Routaeriste raideliikenteeseen

FINNFOAM-eristeitä on käytetty rautateiden routasuojauksessa lähes 40 vuoden ajan. FINNFOAM-eristeiden korkea pitkäaikainen puristuslujuus (kuormitusviruma 50 vuoden testillä) ja pumppaavan rasituksen kestävyys (cyclic loading) ovat tärkeimpiä raideliikenteen routasuojauksen ominaisuuksia. Routaeristäminen säästää merkittävästi kuluja ja pienentää hiilijalanjälkeä, sillä se vähentää massanvaihtoja. Hyvänä esimerkkinä Tampereen raitiotie, joka eristettiin kauttaaltaan FINNFOAM:illa massanvaihdot minimoiden.

Rautatiet

Rautateillä on routasuojausta perinteisesti käytetty vanhoja ratoja korjaamisessa, mutta nykyään myös routasuojauksen edut tiedostetaan ratojen uudisrakentamisessakin. FINNFOAM-eristeet parantavat rautateiden toimivuutta varmistaen niiden pitkän käyttöiän estämällä roudan aiheuttamia heittoja / routanousuja.

Terassin ja pihakiveyksen routasuojausohje

Kesä on terassien ja pihakiveysten rakentamisen sesonkiaikaa. Pihakiveyksen tekeminen aloitetaan aina massanvaihdolla ja samalla varmistetaan, että murskeen alle jäävä perusmaa on riittävän kantava sekä suunnitellaan routaeristys. Perusmaan päälle tulee vähintään 100 mm tiivistetty murskekerros, jonka päälle 50–100 mm paksut FINNFOAM-routaeristeet asennetaan. FINNFOAM-eristeiden päälle tulee asentaa vähintään 100 mm hiekkaa tai mursketta ennen kiveyksen asentamista. Routaeristys on tärkeää ulottaa riittävän laajalle kiveyksen reunan ulkopuolelle, ettei routa ”kierrä” eristeiden alle ja nosta reuna-alueita. 

Terassinrakentaminen alkaa huolellisella perustuksien suunnittelulla.  Näin vältytään joka keväisiltä roudanaiheuttamilta korjaustyöltä. Routasuojaus on onnistuneen ja kestävän terassin keskeinen osa. FINNFOAM tuotteilla routasuojaaminen on helppoa sekä nopeaa ja ennen kaikkea estää routavauriot. Eristelevyjä voidaan työstään perinteisillä käsityökaluilla, kuten puukolla ja käsisahalla.

Routa aiheutuu maassa olevan veden jäätymistä ja sen seurauksena maakerroksen tilavuus kasvaa. Routimiseen vaikuttaa mm. maalaji ja sijainti eli pakkastuntimäärä.

Ensiksi on varmistettava, että terassin alla oleva perusmaa on riittävän kantava. Poistetaan perusmaa kerros ja tasataan routaeristeen pohjalle tuleva maa vähintään 100 mm murskekerroksella. 

FINNFOAM pilarimuotit asennetaan suunnitelluille paikoilleen. FINNFOAM pilarimuotti on helppo asettaa oikeaan kohtaan ja se toimii valumuottina terassin anturalle. 

Pilarimuottiin valetaan betoni. Muotti tulee tukea maa-aineella tai harkoilla valun ajaksi. Routaeriste FINNFOAM FL-300 50-100 mm tulee asentaa pilarimuottien ympäri, kauttaaltaan terassin alle ja terassin ulkoreunojen ohitse vähintään 2 metriä. Eristeen paksuus ja leveys on riippuvainen kohteen maantieteellisestä sijainnista.  

FINNFOAM FL-300 -eriste peitetään ohuimmillaan 200 mm murskekerroksella niin, että eristelevy peittyy. 

FINNFOAM XPS-routaeristeissä on täysin yhtenäinen sekä suljettu solurakenne, joka takaa eristyslevyjen pitkäikäisyyden, hyvän eristävyyden sekä tiiviyden. FINNFOAM-eristeet ovat suulakepuristettua polystyreeniä, toisin sanoen eristeet ovat XPS-lämmöneristeitä, jotka säilyttävät eristyskykynsä ja lujuutensa myös vaativissa olosuhteissa.

Varmista piharakenteiden pitkäikäisyys

Routaeristeen tärkein ominaisuus on luotettavuus eli kestävyys pitkäaikaisrasituksissa, joihin se maassa joutuu. Routaeriste ei saa painua kasaan eikä imeä vettä itseensä tai se ei toimi enää suunnitellusti tehtävässään.

Routaeristyksen merkitystä ja sen tekoa ei kannata unohtaa piharakentamisen missään vaiheessa. Kunnollinen FINNFOAM-routaeristys on yksi rakentamisen ja piharakentamisen perusasioita, jolla taataan rakenteiden pitkäikäisyys alkuperäisessä kunnossa. Huonosti tehdyn routaeristyksen jäljiltä esimerkiksi kiveys tai asfaltti routii aaltoilevaksi ja muurit kallistelevat ulospäin.

Mitä routiminen sitten tarkoittaa? Yksinkertaisesti maakerroksen tilavuus ja routanousu kasvaa maassa olevan veden jäätymisen takia.

Ennen FINNFOAM-routaeristyksien asentamista pohjatyöt tulee tehdä kunnolla ja pihalle tehtävät kallistukset tulee miettiä huolellisesti sekä varmistaa riittävä kallistus pois rakennuksista, myös sadevesien ja lumien sulamisvesien ohjaus pois tontilta tulee ottaa huomioon. Myös tarvittavien salaojien suunnittelu kannattaa toteuttaa samanaikaisesti routaeristyksen suunnittelun kanssa.

Routinut eli noussut piha saattaa ohjata sulamisvesiä väärään suuntaan, esimerkiksi kohti päärakennusta tai autotallia. Myös lumi toimii eräänlaisena eristeenä alueilla, joissa se säilyy koskemattomana, mutta tänä päivänä sen varaan ei suunnittelu pidä tehdä. Pihan kulkuväyliltä lumi yleensä poistetaan ja routaeristeiden mitoitus tulee tehdä suositusten mukaisesti vähintään kerran 25 vuodessa toistuvan suurimman pakkastuntimäärän mukaisesti.

Routaeristeen toimivuus on helppo havaita pihalaatoituksen ja pihamuurien yhteydessä. Koska routaeristyksen sekä valitun pinnoitteen tarkoituksena on pienentää routivan pohjamaan lämpöhäviöt niin vähäisiksi, että routanousu pysyy talven kuluessa pienenä. Routaeristeet asennetaan hyvin tiivistetyn ja tärytetyn maan päälle tasaisesti. Eristys tulee muistaa ulottaa riittävän pitkälle piharakenteiden ulkopuolelle, jotta routa ei pääse tekemään vahinkojaan piharakenteiden tai -väylän reunoillakaan.

Huolellisesti tehdyt pohjatyöt ja eristykset takaavat sen, että pihasi pinnoitteet eivät roudi aaltoilevaksi eikä pihamuurit kallistu ulospäin. Roudan paine kohdistuu aina jäätymisrintaman suuntaan ja siksi muurit joiden takana ei ole FINNFOAM-routaeristeitä kallistuvat ajansaatossa ulospäin. Huolehdi siis piharakentamisen yhdestä tärkeimmästä perusasiasta eli routaeristyksestä ja pidä pihasi rakenteet pitkäikäisinä ja kauniina.

Paras teho routaeristeelle saadaan silloin, kun eriste asennetaan mahdollisimman lähelle maan pintaa. Kun eristeen päälle on asennettu 20–30 cm vahvuinen maakerros, jakaantuu eristeelle kohdistuva pistekuorma laajemmalle alueelle. Kuormaa tuovat esimerkiksi tontilla käyvä ajoneuvoliikenne, jonka pientalossa FINNFOAM FI- tai FL-300 kestää ja raskaammin liikennöidyillä piha-alueilla eriste on FINNFOAM FI– tai FL-400.

FINNFOAM-levyjen välisiä saumoja ei tarvitse erikseen tiivistää maanpinnan alle asennettavassa routaeristyksessä. Levyt pitää tiiviisti yhdessä niiden päälle tuleva maa-aines tai betonivalu. Mikäli tiiviyttä haluaa parantaa, voidaan eristeeksi valita puolipontattu levy (esim. FINNFOAM FL-300) tai asentaa kaksi levykerrosta limittäin.

kevyen liikenteen väylÄT

Patentoitu FINNFOAM INFRA-Levy

Finnfoam INFRA-levy on patentoitu ratkaisu kevyen liikenteen väylien ja muiden alhaisen nopeusluokan teiden ja ratojen routasuojaukseen. Finnfoamilla on tutkittu kevyesti liikennöityjen teiden rakenteiden kehitysmahdollisuuksia. Nykyiset perustamistavat ovat raskaita ja kalliita, eikä lopputulos ole monestikaan heikosti kantavilla maapohjilla pitkäikäinen, vaan pinnoite repeilee jo parin vuoden käytön jälkeen routimisesta johtuen. Hankkeen lopputuloksena patentoimme maanrakennuskäyttöön FINNFOAM INFRA-levyn, jossa on molemmin puolin laasti ja lasikuituverkko vahvikkeena eli melkein vastaava rakenne kuin Tulppa-märkätilalevyssä.

infra-levyn toimintaperiaate

Toimintaperiaatteena laastipinnoitetussa FINNFOAM INFRA-levyssä on sen paljon suurempi kantavuus verrattuna normaalin FINNFOAM:iin. Näin sillä saadaan toteutettua jakava kerros tasatun heikosti kantavan perusmaan päälle. Tällä ratkaisulla voidaan säästää merkittävästi perustamiskustannuksissa, kun tie tai jalkakäytävä voidaan perustaa ilman suuria massanvaihtoja/stabilointeja. Normaalilla FINNFOAM-levylläkin pystytään vähentämään massanvaihtoja merkittävästi, mutta tällä ratkaisulla vielä huomattavasti enemmän.

FINNFOAM INFRA-levyn koko on 600 x 2600 mm ja levyjä on saatavana  50 mm paksuisina. Mikäli kohteessa tarvitaan routasuojauksen puolesta paksumpi eriste, toteutetaan se INFRA-levyjen lisäksi asennettavilla normaaleilla FINNFOAM-levyillä. Kokonaiseristepaksuus valitaan alueen pakkastuntimäärän ja asennussyvyyden mukaan, kuten normaalistikin routasuojausta mitoitettaessa. Levyjen lyhytaikainen puristuslujuus on ≥ 300 kPa ja pitkäaikainen ≥ 180 kPa. FINNFOAM INFRA-levyjen kimmomoduuli on ≥ 19 000 kPa ja taivutuslujuus 50 mm ≥ 1200 kPa.

Periaatteena ratkaisussa on, että tasatun perusmaan päälle levitetään ohut kerros asennushiekkaa. Hiekalla tasatun pohjan päälle on helppo asentaa FINNFOAM INFRA-levyt. Pintarakenteeksi levyjen päälle tulee 15–30 cm mursketta ja asfaltti tai muu vastaava pinnoite. Tämä rakenne soveltuu myös isompien teiden perustamiseen, mutta silloin hyödyt jäävät pienemmäksi, koska näissä kohteissa eristeen päälle vaaditaan 50–70 cm mursketta. Tämä siksi, ettei tien pinnan lämpötila syksy-/kevätaikaan vaihdu liian nopeasti, josta voi aiheutua paikallista kuuraliukkautta. Ratkaisulla on jo toteutettu useita testikohteita, joista palaute ja mittaustulokset ovat olleet todella hyviä.

koekohteiden tulokset uuden suunnitteluohjeen lähtötietona

Kesällä 2014 Porissa toteutettiin reilu 200 metriä pitkä kevyen liikenteen väylän koerakennuspätkä, jossa todettiin ratkaisun tuomat säästöt perustamiskustannuksissa. Lisäksi pitkäaikaismittauksilla on todennettu rakenteen toimivuus suunnitellusti. Parin vuoden aikana rakenteen eläminen on ollut ±1 millimetrin rajoissa. Vastaava reilu 200 metrin vertailupätkä toteutettiin perinteisesti suurella massanvaihdolla. Koekohteissa suoritettujen mittausten perusteella on laadittu uusi suunnitteluohje, jonka mukaan kevyen liikenteen väylät voidaan suunnitella pienillä massanvaihdoilla ja täten säästää kustannuksia ja hiilijalanjälkeä.

kevyen liikenteen väylien suunnittelu

Kevyen liikenteen väylän rakenne suunnitellaan Finnfoamin uuden suunnitteluohjeen mukaisesti. Routaeriste mitoitetaan sallitun routanousun mukaisesti käyttäen sekalaatuisen alusrakenteen sallittuna routanousuna korkeintaan 30 mm. Routaeristeen paksuus vaihtelee väylän sijainnista riippuen 50…100 mm välillä.

kevyen liikenteen väylän rakenne

Kevyen liikenteen väylän rakenne muodostuu pintamateriaalista eli asfaltita, kantavasta kerroksesta, routaeristeestä, kuivatuskerroksesta ja tarvittaessa suodatinkankaasta. Tällä tavalla rakenne voidaan voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.

Kevyen liikenteen väylän rakenne:

1. Asfaltti AB11, 40 mm
2. Kantava kerros KaM 0/32, 300 mm
3. Finnfoam INFRA 50 mm (tarvittaessa lisäksi Finnfoam F-400 tai F-300 30-50 mm routamitoituksen mukaan)
4. Kuivatuskerros salaojasora, 150 mm
5. Suodatinkangas tarvittaessa
6. Perusmaa

Lataa tästä rakennetyyppi PDF-tiedostona

Lataa tästä rakennetyyppi DWG-tiedostona ( DWG, 51,3)

kevyen liikenteen väylien routamitoitus

Kevyen liikenteen väylien routamitoitus perustuu Finnfoamin suunnitteluohjeeseen ja Liikenneviraston 38/2018 ja RIL 261-2013 Routaeristys – Rakennuksen ja infrarakenteet ohjeiden mukaiseen sallitun routanousun menetelmään (katso Teiden routasuojaus). Sallittuna routanousuna käytetään tasalaatuisella pohjamaalla 30 mm ja epätasaisella pohjamaalla 70 mm. Suunnitteluohjeen mukaisesti Finnfoam INFRA-levyn päällä käytetään kantavana kerroksena mursketta 300 mm ja pintarakanteena 40 mm asfaltti.

Seuraavassa taulukossa esitettyjä eristysratkaisuja suositellaan käytettävän eri alueille rakennettavilla kevyen liikenteen väylillä:

Sekalaatuinen pohjamaa, routaturpoama 16 %. Sallittu laskennallinen routanousu 50 mm.

Mitoittava roudan syvyys	Eristysratkaisu
1,4 m	FINNFOAM INFRA 50 mm
1,5 m	FINNFOAM INFRA 50 mm
1,6 m	FINNFOAM INFRA 50 mm
1,7 m	FINNFOAM INFRA 50 mm + FINNFOAM F-400 tai F-300 30 mm
1,8 m	FINNFOAM INFRA 50 mm + FINNFOAM F-400 tai F-300 30 mm
1,9 m	FINNFOAM INFRA 50 mm + FINNFOAM F-400 tai F-300 30 mm
2,0 m	FINNFOAM INFRA 50 mm + FINNFOAM F-400 tai F-300 50 mm
2,1 m	FINNFOAM INFRA 50 mm + FINNFOAM F-400 tai F-300 50 mm
2,2 m	FINNFOAM INFRA 50 mm + FINNFOAM F-400 tai F-300 50 mm

Taulukon mukaiset eristyspaksuudet mahdollistavat väylän rakentamisen sekalaatuiselle pohjamaalle ilman maapohjan käsittelyä. Taulukon eristyspaksuuksia on mitoitukseen nähden hieman kasvatettu Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen osalta. Tällä otetaan huomioon alueiden kovemmat pakkasmäärät sekä kokemusperäinen tieto rakenteiden toimivuudesta.

Mitoittava roudan syvyys S

Lähde: LO/38 2018 Tierakenteen suunnittelu

Lisälämmöneristys FINNFOAM-eristeillä

Lisälämmöneristys voidaan toteuttaa normaaleilla puolipontatuilla FINNFOAM-eristyslevyillä tai FF-PIR polyuretaanieristeillä. Kun halutaan päästä mahdollisimman pienellä rakennepaksuuden kasvamisella, voidaan käyttää 40 mm paksua FF-PIR ALS -saneerauslevyä, jossa on valmiina 20x100mm lautaura levyjen reunoissa. 

FINNFOAM:ista ja saumavaahdosta sekä saumojen höyrynsulkuteippauksella syntyy yhtenäinen ja tiivis eristys, joka toimii samalla myös höyrynsulkuna. FINNFOAM-lämmöneristeiden solurakenne on täysin yhtenäinen ja suljettu ja toimii siten myös höyrysulkuna rakenteessa. Tehtäessä lisälämmöneristystä FINNFOAM:illa tulee aina huomioida, että FINNFOAM muodostaa rakenteeseen uuden höyrysulun, joten rakenteessa oleva vanha höyrynsulku tulee puhkoa (n.10 reikää/m²) tai poistaa. Solurakenteensa ansiosta FINNFOAM:in sisälle ei voi muodostua homekasvustoja, mikä on todennettu VTT:n hometesteissä.

Saneeraamalla vanhojen määräysten (voimassa vuosina 1985…2003) mukainen seinä (U-arvo 0,28) esimerkiksi 50 mm paksulla FINNFOAM-eristeellä paranee seinän eristyskyky yli 30 %. Uuden seinän U-arvoksi tulee noin 0,20 W/ (m2 K). Todellisuudessa parannus on huomattavasti enemmän, sillä rakenteen tiiviys paranee samalla. Keskimäärin puurunkoisen talon vuotoluku on 4. Kun tiiviyttä parannetaan, pienenee vuotoluku yhteen ja samalla pientalon energiankulutus alenee jopa 15 %. U-arvon laskennassa ei ole huomioitu rakenteen tiiviyttä (vuotolukua). Tänä päivänä kannattaa lisäeristyskohteissa eristepaksuus kannattaa aina maksimoida – mikä kohteessa on vain mahdollista – koska tämä tuo suoraa säästöä niin lämmitysenergian kulutukseen kuin käytön aikaisiin hiilipäästöihinkin.

Vielä vanhempien seinien eristyskyky paranee suhteessa enemmän. Jos vanhassa seinässä on huokoista eristettä n. 10–12 cm, saadaan esimerkiksi 50 mm paksulla FINNFOAM:illa parannettua seinän eristyskykyä yli 50 %. Seinän U-arvoksi tulee noin 0,25.

Seinissä lämmöneristys aloitetaan aina nurkasta ja eristeet kiinnitetään FINNFOAM-eristeiden sisäpuolelle tulevalla koolauslaudalla, joka toimii samalla myös sisäverhouksen kiinnitysalustana. Ennen sisäverhouksen tekoa, tulee muistaa tiivistää ylä- ja alareunat, levyjen saumat sekä läpiviennit joustavalla PU-vaahdolla ja höyrynsulkuteipillä. Rakenteen hyvä tiiviys on tärkeä osa rakenteen hyvää energiatehokkuutta ja turvaa rakenteen kosteusteknisen toimivuuden! Rakenteen U-arvon laskukaavassa tiiveyden vaikutusta ei huomioida.

FINNFOAM-levyjä on miellyttävä käsitellä ja sen työstäminen on helppoa mattopuukolla tai käsisahalla. Levyt eivät myöskään pölyä eivätkä murene.